Re: Eri puulajit pk-käytössä.
Lähetetty: 13 Loka 2019, 21:24
Tähän aikaan vuodesta ei tosiaan saa puita kuiviksi muuten kuin antamalla niille lämpöä. Eipä tuo minunkaan kuivuri nyt syyspimeillä pysty puita kuivaamaan, mutta se pitää niiden kosteusprosentin lähellä nollaa kesän jäljiltä.
Aika yksinkertainenhan tuo laitteeni on. Muovisen ikkunalevyn alla on musta pelti jota aurinko lämmittää. Aurinkopaneelilla pyörivä puhallin siirtää lämpimän ilman kuivauslaatikkoon. Laatikko on styroksilla eristetty vanerilaatikko, johon mahtuu 1.5m3 kokoinen klapisäkki, tai kauluksilla varustettu kuormalava. Kuuma ilma puhalletaan laatikon yläosaan ja ja se poistuu pohjan keskellä olevasta reiästä. Aurinkoisena kesäpäivänä puut lämpenee 40-50 asteen lämpötilaan, ja niiden kosteusprosentti putoaa lähelle nollaa. Kuution satsin kuivaamiseen kuluu kesällä aikaa parista viikosta kuukauteen.
Itsellä on kokemusta lähinnä torrefioidusta pellettistä. Paikallinen höyläämö valmistaa torrefioitua terassilautaa, josta syntyvästä purusta tehdään työpaikallani sitten pellettiä. Torrefioidun puutavaran pitäisi olla häkäautoiluun erinomaista polttoainetta. Sillä on parempi lämpöarvo kuin raakapuulla, ja prosessissa siitä haihtuu iso osa terva aineksista pois. Näistä syistä myös puuhiili oli sota aikana niin hyvä polttoaine. Erityisesti pellettiä tehdessä sen vettä hylkivät ominaisuudet ovat suuria etuja pellettien kasassa pysymisen kannalta.
Sota aikaan puuhiiltä valmistettiin ilmeisesti lähinnä miiluissa tervahaudan tapaan. Mutta myös kehittyneempiä laitoksia käytettiin. Betonista valmistetut hiiltolaitokset toimivat häkäpöntön tapaan. Puu ajettiin pöntön läpi ikään kuin liian nopeasti. Puu kulki polttovyöhykkeen läpi nopeasti ja se poistui reaktorista pelkistyshiilivaiheessa.
Aika yksinkertainenhan tuo laitteeni on. Muovisen ikkunalevyn alla on musta pelti jota aurinko lämmittää. Aurinkopaneelilla pyörivä puhallin siirtää lämpimän ilman kuivauslaatikkoon. Laatikko on styroksilla eristetty vanerilaatikko, johon mahtuu 1.5m3 kokoinen klapisäkki, tai kauluksilla varustettu kuormalava. Kuuma ilma puhalletaan laatikon yläosaan ja ja se poistuu pohjan keskellä olevasta reiästä. Aurinkoisena kesäpäivänä puut lämpenee 40-50 asteen lämpötilaan, ja niiden kosteusprosentti putoaa lähelle nollaa. Kuution satsin kuivaamiseen kuluu kesällä aikaa parista viikosta kuukauteen.
Itsellä on kokemusta lähinnä torrefioidusta pellettistä. Paikallinen höyläämö valmistaa torrefioitua terassilautaa, josta syntyvästä purusta tehdään työpaikallani sitten pellettiä. Torrefioidun puutavaran pitäisi olla häkäautoiluun erinomaista polttoainetta. Sillä on parempi lämpöarvo kuin raakapuulla, ja prosessissa siitä haihtuu iso osa terva aineksista pois. Näistä syistä myös puuhiili oli sota aikana niin hyvä polttoaine. Erityisesti pellettiä tehdessä sen vettä hylkivät ominaisuudet ovat suuria etuja pellettien kasassa pysymisen kannalta.
Sota aikaan puuhiiltä valmistettiin ilmeisesti lähinnä miiluissa tervahaudan tapaan. Mutta myös kehittyneempiä laitoksia käytettiin. Betonista valmistetut hiiltolaitokset toimivat häkäpöntön tapaan. Puu ajettiin pöntön läpi ikään kuin liian nopeasti. Puu kulki polttovyöhykkeen läpi nopeasti ja se poistui reaktorista pelkistyshiilivaiheessa.