Tervaton kaasutin

[jussiäystö]

nyt näyttää paremmalta ,, tuon alasylinterin poraisin täyteen reikiä, ja toisenavaihtoehtona eheä , kuin kuvassa , ja sitten testi jos suutimet ampuu hiukan ulospäin (kierto) on riskinä että kaasujen imeytyminen sisään häriintyy reikäversiossa .. hyvä kuva,, kun häkkiversiossa tervakaasut pääse jo ylempänä sisään ne voi palaa jo häkissä , riipuen suihkujen nopeudesta,, mutta yksi asia on tärkeä tässä , kun ilma ja tervakaasut osuu alempana olevaan hiilirintamaan ,joka on hehkuva , ja hiilten yhteispintalaltaa suuri . tuohoutuu tervakaasut myös siinä -- on ikäänkuin alkeellinen katalysaatori,,

[jussiäystö]

Kun ajatellaan , että tervakaasut paisivat jo tuossa häkissä , tai putkessa , olen hiukan epäileväinen , kun ilmasuikuilla on nopeutta , ja seos ei ole valmis , niin palamisrintama ei "ehdi" nousta - uskon tuohon enemmän tuohon hekuvaan hiilikerokseen , joka tuleevastaan suihkuja ja jo valmiimpaa seosta,, nämä on tietty arvailuja mutta ainankin torbeerossa näin tapahtuu enemmän, itsen häkissä näkyy varsinkin yläpäässä nokea että lämmöt ei ole korkeat jo alempana kyllä , missä hiili ja virtaus kohtaa on potkua,, hiietystä oli tapahtunut pohjalla laajasti, ja kiertoa oli ollut,

[japikas]

Joskus kun on ollut ilmavuoto syklonin liitynnässä niin sykloni on käynyt punahehkuisena. Sitä taustaa vasten on helppo uskoa että pyörteessä tapahtuu palamista. Joskin tuotekaasu on koostumukseltaan erilainen kuin pyrolyysikaasut. Tuotekaasu sisältää pieniä helposti syttyviä molekyylejä (CO, H2, CH4), kun taas pyrolyysikaasun tervat sisältävät pidempiä hiiliketjuja, jolloin palaminen on hitaampaan koska hiiliketjut pitää ensin pilkkoa ennen kuin hapettuminen pääsee tapahtumaan. Tästä seuraa myös mainittu pitkä liekki.

Hiilipedissä tervojen kräkkäytyminen tapahtuu vain siinä osassa joka on riittävän kuuma, eli saa happea, eli välittömästi polttoputken alapuolella. Alempana reduktiokerroksessa hiilien lämpötila ei enää riitä tervojen pilkkomiseen, ainakin lähdekirjallisuuden mukaan.

Sekä Imbert- että polttoputki-tyyppisessä kehittimessä kaasut menevät varsin nopeasti kuumimman hiilikerroksen läpi, eikä tervojen täydellinen hajoaminen ehdi tapahtua. Polttoputkessa tapahtuvasta kaasujen kierrätyksestä johtuen tervoille tulee kuitenkin useampi mahdollisuus tuhoutua. Sinänsä hyvä kysymys kyllä onko pyörteellä loppupeleissä mitään merkitystä vai onko kierrätys vain se juttu joka ratkaisee. Sinänsä tuo alkuperäinen Japikas-malli voi olla edelleen täysin validi.

Hyvä puoli tällaisessa poltinratkaisussa on että poltinta voi helposti vaihdella muuttamatta kehittimen muuta rakennetta, jolloin erilaisia polttoputkiratkaisuja on helppo kokeilla ja vertailla. Huomionarvoista tuossa Rahman-kehittittimessä on että kehittimen runko on vain pelkkä suora putki, prototyypissä 270mm halkaisijaltaan, ilman mitään kuristuksia tai reduktioputkia.

[japikas]

Jos ajatellaan kehittimen lämpötilajakaumaa, joka tässä yksinkertaisuuden vuoksi mallinnettu samankeskisinä ympyröinä, tulisi äkkiä noin maalaisjärjellä mieleen että kannattaisi kuitenkin olla jonkinlainen supistus. Näin estetään ettei hiilipetiin pääse syntymään kylmiä kohtia, josta palokaasut pääsisivät kulkemaan pelkistymättä läpi.



Toisaalta tätä mallinnusta voi tulkita toisinkin. Oletetaan että keltainen on hapetusvyöhyke ja punaisen sävyt pelkistysvyöhykkeitä. Kun katsotaan matkaa joka hapetusvyöhykkeeltä täytyy kulkea päästäkseen arinalle niin supistuksen puute ei missään kohtaa lyhennä tätä matkaa. Lyhin matka on itseasiassa suoraan alaspäin arinalle. Näin tulkittuna supistus on tarpeeton.

Toinen kysymys sitten on minkä muotoiset nuo lämpövyöhykkeet todellisuudessa ovat ja miten eri rakenneratkaisut vaikuttavat niihin. Esimerkiksi jos mallinnetaan pystysuuntaisen soikion muotoisena niin tilanne muuttuu jo siitä. Perinteiset Imbertin mallit eivät tässä sellaisenaan toimi, johtuen kaasujen kierrätyksestä.

[japikas]

Täällä ei ole yhtään perinteisen Imbertin kannattajaa osallistumassa keskusteluun.

Miksi Imbert tarvitsee kuristuksen? Koska sivulta tulevien ilmasuihkujen tunkeuma keskelle ei ole riittävän hyvä. Kurkkua täytyy kuristaa jotta yhden kerran hapetusvyöhykkeen läpi kulkevat pyrolyysikaasut palavat varmasti. Pelkistysvyöhyke kun ei enää riko tervoja.

Polttokammio-kaasuttimessa pyrolyysikaasuja kierrätetään pyrolyysi- ja hapetusvyöhykkeiden välillä, mikä eliminoi ongelman tervojen kulkeutumisesta pelkistysvyöhykkeeseen ja sen läpi. Näin ollen ei enää tarvitse murehtia pyrolyysikaasujen palamisesta ennen pelkistysvyöhykettä ja kuristuksesta voidaan luopua.

Imbertin kuristus on oma taiteenlajinsa, jossa tasapainoillaan kehittimen kaasuntuoton ja kaasun puhtauden välillä. Kuristuksen kiristäminen parantaa laatua, mutta heikentää tuottoa, ja vastaavasti toisinpäin.

Muistutan vielä että Rahman-kehittimellä raportoidaan saavutetun niin tervatonta kaasua (jopa <10mg/Nm^3), että se soveltuu sellaiseen paitsi polttomoottoriin myös polttokennoon.

[jussiäystö]

tuossa koekaasutimessa on kuristus aivanliian suuri verrattuna taulukkoarvoihin -- jotenka se todistaa, että siinä se rakenne on oikeaan suuntaan,, tuskin on täydellinen , mutta antaa viitteitä ,, että olet mielestäni oikealla reitillä mikä on näppärin rakenne , siinä piisaa tuumaamista .-- hiilikaasutin on lähes kurkuton , kun ei "tervakrakkaus" kuristusta tarvita , kun tervaa ei ole ,, jopa vaakavirtaus kehitin antaa hyvää kaasua,,

[jussiäystö]

siis puhun torpeerosta ,,

[japikas]

Testasin ejektorisuutinta nestekaasulla. Sanoisin että ainakin toistaiseksi vielä menee jatkoon.

Tuohon vielä putki tai häkki jatkoksi.



https://www.puuppa.org/~jap/Hakapontto/ ... asulla.mp4

Imuilmarako on teipattu lähes umpeen, jottei ejektori ime tarpeettoman paljon happea ympäröivästä ilmasta, sitähän ei pöntön sisällä ole tarjolla. Jäljelle jätetystä aukosta tuntuu sormelle selvä imu. Suuttimen koko tässä 4mm.

Puhallus pienellä sivukanavapuhaltimella, jota on tarkoitus käyttää myös kokonaisen prototyypin testailussa.

[japikas]

Testasin imua pienellä öljylyhdyllä. Ihan hyvältä vaikuttaa.




Nyt ei ollut eri suutinkokoja varattuna testailuun.

[japikas]

"tuossa koekaasutimessa on kuristus aivanliian suuri verrattuna taulukkoarvoihin -- jotenka se todistaa, että siinä se rakenne on oikeaan suuntaan"

Leveämpi kuristus tarkoittaa hitaampaa kaasujen virtausnopeutta ja pidempää viipymää pelkistyskerroksessa. Lisäksi isompi pinta-ala ja pienempi nopeus tuottaa pienemmän virtausvastuksen ja painehäviön.

Olettaen kuitenkin että lämmöt riittää, eli joku mielekäs yläraja nielun leveydellä on oltava, mikä lienee suhteessa hapetuskammion kokoon ja kaasun virtaamaan. Kylmiltään ja ilman tutkimuspohjaa heittäisin lonkalta että nielun maksimi leveys on 2.5x polttokammion leveys. Rahmanin koelaitteistossa suhde on 256/114 = 2,25.