Vinkit rakenteluun
Lähetetty: 22 Tammi 2021, 19:01
Ajattelin, että olisi hyvä kerätä yhteen paikkaan vinkit ja niksit kaasuttimen rakenteluun liittyen.
Aloitan:
Happosen kierteyttäminen on hankalaa, normaalit leikkuuöljyt tai kuparitahna eivät toimi. Tappi naksuu ja paukahtelee ja menee helposti poikki. Yleensä muutaman reiän jälkeen katkeaa tylsyttyään.
Kuulema rocol merkkinen kierteytysöljy toimisi.
Mutta jos sitä ei ole niin normaali sinkkispray toimii ihan hyvin.
Sitä tappiin reilusti, eikä poksahtele tai hirtä kääntäessä.
Kannattaa kuitenkin ottaa maltillisen pituisia lastuja.
Poratessa taas mäntysuopa-vesi seos on osoittautunut ihan hyvin toimivaksi
ja jos terä menee vahingossa poikki (ainakin käsivaralta porattaessa), saa koboltti poranterästä muotoiltua sorviin terän.
Ja tuntuu muuten toimivan jopa paremmin kuin osa valmiista pikateräspaloista.
Saumojen tiiviys on helppo tarkistaa monessa saumassa puhaltamalla suuttimella toiselta puolelta kompressorilla ilmaa ja suihkuttamalla toiselle puolelle saippuavettä suihkepullolla.
Ei tarvitse allasmaista tilaa niin kuin veden kanssa ja tarkistuksia voi tehdä niihinkin saumoihin helposti jotka valmiissa rakenteessa on hankala korjata.
Samaa paineilmametodia voi myös käyttää moottorin venttiilien tiiveyden tarkistamiseen: kanavan puoletta paineilmaa ja sylinterin puolelle venttiiliä saippuavettä. Edellyttää tietysti että kansi irtonaisena ylösalaisin pöydällä. Läpättyjä venttiileitä on turha testata kovin tarkkaan kun ne vuotavat kuitenkin vähän.
Jos omistaa sopivan mig hitsauskoneen niin sitä voi auttavasti käyttää tigin tavoin sovittamalla langansyöttöpäähän volframielektrodin pätkän. (Lanka pois koneesta) Valokaaren sytytys tapahtuu ottamalla moni säikeisestä kuparijohdosta yhden ohuen karvan joka laitetaan kappaleen ja elektrodin väliin.
Omassa koneessa ongelma tosin on että virran syöttöä ei saa tarpeeksi pienelle.
Maa- ja polttimen johtojen napaisuus pitää vaihtaa keskenään ettei elektrodi sula.
Aloitan:
Happosen kierteyttäminen on hankalaa, normaalit leikkuuöljyt tai kuparitahna eivät toimi. Tappi naksuu ja paukahtelee ja menee helposti poikki. Yleensä muutaman reiän jälkeen katkeaa tylsyttyään.
Kuulema rocol merkkinen kierteytysöljy toimisi.
Mutta jos sitä ei ole niin normaali sinkkispray toimii ihan hyvin.
Sitä tappiin reilusti, eikä poksahtele tai hirtä kääntäessä.
Kannattaa kuitenkin ottaa maltillisen pituisia lastuja.
Poratessa taas mäntysuopa-vesi seos on osoittautunut ihan hyvin toimivaksi
ja jos terä menee vahingossa poikki (ainakin käsivaralta porattaessa), saa koboltti poranterästä muotoiltua sorviin terän.
Ja tuntuu muuten toimivan jopa paremmin kuin osa valmiista pikateräspaloista.
Saumojen tiiviys on helppo tarkistaa monessa saumassa puhaltamalla suuttimella toiselta puolelta kompressorilla ilmaa ja suihkuttamalla toiselle puolelle saippuavettä suihkepullolla.
Ei tarvitse allasmaista tilaa niin kuin veden kanssa ja tarkistuksia voi tehdä niihinkin saumoihin helposti jotka valmiissa rakenteessa on hankala korjata.
Samaa paineilmametodia voi myös käyttää moottorin venttiilien tiiveyden tarkistamiseen: kanavan puoletta paineilmaa ja sylinterin puolelle venttiiliä saippuavettä. Edellyttää tietysti että kansi irtonaisena ylösalaisin pöydällä. Läpättyjä venttiileitä on turha testata kovin tarkkaan kun ne vuotavat kuitenkin vähän.
Jos omistaa sopivan mig hitsauskoneen niin sitä voi auttavasti käyttää tigin tavoin sovittamalla langansyöttöpäähän volframielektrodin pätkän. (Lanka pois koneesta) Valokaaren sytytys tapahtuu ottamalla moni säikeisestä kuparijohdosta yhden ohuen karvan joka laitetaan kappaleen ja elektrodin väliin.
Omassa koneessa ongelma tosin on että virran syöttöä ei saa tarpeeksi pienelle.
Maa- ja polttimen johtojen napaisuus pitää vaihtaa keskenään ettei elektrodi sula.