HISTORIAA

Eri lähteistä poimittuja puun kaasutuksen virstanpylväitä.
Sivun alalaidassa on lähdeluettelo, johon sulkumerkkien sisällä olevat numerot viittaavat.

Kiinteät laitteet

Ajoneuvokaasuttimet

Valmistusmääriä

Kaasutinmerkkejä

Ostolupa-anomuksia

Videoleike Sysi-hiilikaasuttimen koeajosta. Ylen elävä arkisto.

Kiinteät laitteet

1878 Hageman, G.A. tanskalainen insinööri, laatii ehdotuksen newcastle-cannel-hiiltä käyttävästä kaasu-uunista. Tätä ennen oli jo moottoreita käytetty valokaasulla, jota kehitettiin kuivatislaamalla kivihiiltä. Hagemanin ehdotus toteutui vasta 1894 Benierin tekemien parannusten jälkeen. (1)

1881 Dawson, englantilainen insinööri, julkaisi kokemuksiaan moottorikäyttöön soveltuvaa kaasua valmistavasta laitoksestaan. Polttoaineena olivat antrasiitti ja koksi. Laitteita nimitettiin keksijänsä mukaan Dawson-kaasulaitoksiksi. Laitoksessa oli erillinen höyrykattila. Gasmotorenfabrik Deutz valmisti niitä usean vuoden aikana. (1)

1894 Benier, ranskalainen, rakensi Hagemanin ja Dawsonin laitteistoista parannellun version, jossa ei enää ollut höyrykattilaa. Moottorin oma imu huolehti kaasun kehittämisestä, kuten nykyisissä laitteissamme. (1)

muutama vuosi myöhemmin Tailor rakensi samanlaisen laitoksen kuin Benier, jolla valmistettiin antrasiitista kaasua 6-8 hv:n moottoriin. (1)

1894 Thwaite, B.H. englantilainen insinööri, ehdottaa, että rautamasuunien jätekaasuja alettaisiin käyttää kaasumoottoreiden polttoaineena. Masuuneista vapautuu suuri määrä hiilimonoksidipitoista kaasua vuorokaudessa. (1)

1895 Thwaite käynnistää helmikuussa Glascow'ssa 12 hv:n moottorin, jonka polttoaineena on masuunikaasu. (1)

1895 Gasmotorenfabrik Deutz käynnistää 12.10. myös 12 hv:n masuunikaasumoottorin. (1)

1895 Societe John Cockeril, Belgia, antoi kahdelle insinöörilleen tehtäväksi selvittää masuunikaasun moottorikäyttöä. Työ johti onnistuneeseen kokeeseen. (1)

1900-luvun vaihde Garuffa, italialainen insinööri, käytti kaasuttimensa polttoaineena puuta (2)

1901 Julius Pintsch AG alkoi valmistaa imukaasulaitoksia, joista heti ensimmäinen oli tehty 75 hv:n moottoria varten. Periaate oli sama kuin Benierillä ja Tailorilla. Polttoaineena tässäkin oli tervaton koksi tai antrasiitti. (1)

1902 Gasmotorenfabrik Deutz rakentaa kaasunkehittimen ruskohiilille. Nämä tulivat Saksassa laajaan käyttöön. (1)

1904 Gebruder Körting rakensi kaasu-uunin turpeen polttoa varten. Lähdemateriaalissa on kuva tällaisesta 1500 hv:n voimalaitoksesta käsittäen 6 kaasu-uunia, kukin 250 hv:n moottoria varten. (1)

1908 Gebruder Körting rakensi kivihiiliä käyttävän imukaasulaitoksen, joka oli periaatteeltaan samanlainen kuin ruskohiilikaasutin.(1)

? Gasmotorenfabrik Deutz onnistuu rakentamaan keskipakoislinkoon perustuvan tervanerottajan, jonka jälkeen polttoaineena voitiin alkaa käyttämään myös tervaa sisältäviä polttoaineita, kuten puujätettä. (1)

? Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy rakensi samalla periaatteella toimivia kaasulaitoksia, polttoaineena puuhake ja turve. (1)

Ajoneuvokaasuttimet

1905 Thorny-Croft, toiminimi, Englanti. Ensimmäisiä yrityksiä sijoittaa kaasunkehitin autoon. (2)

1906 David Dunwoodie ja James George Jackson, Glasgow. Rakensivat kaksi kaasutinta, joista pienempi asennettiin 3,5 hv:n kolmipyöräiseen Voituretteen ja suurempi ja täydellisempi 30 hv:n kaksikerrosbussiin. Tiedot Eckermannin kirjasta "Alte Technik mit Zukunft" sivulta 30.

1913 Svedlund aloittaa kehittelytyönsä Ruotsissa. (2)

1920 Itävallassa saatiin valmiiksi auto- ja traktorikäyttöön soveltuva kaasutin. (2)

1920 Panhard-Levassor-autotehdas Ranskassa rakensi käyttökelpoisen kaasutinauton. Kaasutin oli koekäytössä Suomessa Autopataljoonassa, mutta tulokset eivät olleet lupaavia. (2)

1920 Svedlund, ruotsalainen insinööri, valmisti ensimmäisen kaasuttimen autoja varten. (2)

1923 Imbert aloittaa kaasuttimien kehitystyön Ranskassa. (Saarialho)

1926 Suomessa alettiin määrätietoisesti kehittää kaasuttimia. Etunenässä oli professori Harald Kyrklund. (2)

1927 Viipurin Höyryvene Oy hankki Imbertin lisenssin. (Saarialho)

1929 Ruotsin Insinööritieteiden akatemia alkoi tehdä valtion tukemana kaasuttimien kehitystyötä. (2)

1929 Suomessa oli käytössä noin 50 Viipurin Höyryvene Oy:n valmistamaa puukaasutinta (2)

1930 Hietalahden Sulkutelakka Oy osti Imbertin lisenssin Viipurin Höyryvene Oy:ltä (2)

1931 Johannes Linneborn osti Imbertin patentin Westfalenin Arnsbergiin (Saarialho)

1938 Lisävero (dieselvero) säädettiin puukaasulaitteille. (2)

1939 Lisävero poistettiin puukaasulaitteilta (2)

1939 Nestemäiset poltto- ja voiteluaineet määrättiin säännöstelyyn 4.9. 1939

1939 Valtio perusti Sysikaasu Oy:n ja ryhtyi myymään ahtimella varustettua hiilikaasutinta. (Professori Harald Kyrklund, TKK,Teknillinen korkeakoulu) (2)

1940 Eduskunta säätää lain puu- ja puuhiilikaasuttimien käytön edistämisestä. Lain tarkoitus on säädellä kaasutinlaitteiden sekä niissä käytettävien polttoaineiden maahantuontia, valmistusta, kauppaa, käyttöä ja hintoja sekä määrätä niissä käytettävien polttoaineiden teknillisen kelpoisuuden tarkastuksesta. Samalla säädettiin valtion varojen käytöstä Kaasutinluotto Oy:lle. Ensimmäinen laki säädettiin 12. heinäkuuta 1940 ja toinen 4. lokakuuta 1940, jolloin edellinen kumottiin. (2)

1940 Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö antoi määräykset moottoriajoneuvoissa käytettävien puu- ja puuhiilikaasuttimien rakenteesta, asennuksesta ja käytöstä 12. heinäkuuta 1940. (2)

1940 Kaasutinluotto Oy perustettiin syyskuussa 1940 antamaan takuita vähittäismaksukauppaehdoin hankittavien kaasuttimien kauppoihin tarvittavaa luottoa varten, liikepankkien myöntäessä varsinaisen luoton. Tämän takuuyhtiön osakepääoma oli 6 miljoonaa markkaa, josta valtio merkitsi 5 miljoonaa ja autovakuutusyhtiöt 1 miljoona markkaa. Valtio myönsi vielä 2 miljoonaa mahdollisten tappioiden peittämiseksi. (2)

1940 Syksyllä 1940 bensiinin jakelu supistui lähes nollaan, kaasuttimia oli rakenteilla sadoittain. (2)

1940 Kansanhuoltoministeriön asettama traktoripuukaasutinkomitea ryhtyi syksyllä 1940 yhteistyössä Työtehoseuran kanssa järjestämään traktoripuukaasuttimien kehittämistä, kokeilua ja myyntiä. (2)

1940 Kansanhuoltoministeriön teknillisen toimiston neuvonantajaksi asetettiin syksyllä 1940 teknillinen toimikunta, joka ryhtyi tarkastamaan markkinoille tuotuja kaasuttimia. Tarkastukset aloitettiin myöhään 1940 loppuvuodesta. Tarkastus oli vapaaehtoinen. Pakollinen ennakkotarkastus säädettiin 1942. (2)

1940 Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön päätös eräissä autoissa käytettävistä puu- ja hiilikaasuttimista. Päätöksessä määrättiin, että armeijalle mahdollisessa liikekannallepanossa luovutettavissa autoissa oli alkuperäiset bensiinilaitteet säilytettävä paikallaan tai kuljetettava autossa mukana. 22. marraskuuta 1940. (2)

1941 Alkuvuodesta maassamme on käytössä noin 13 000 puu- ja hiilikaasutinta. Ensimmäinen talvikausi kaasutinkäyttöä oli takana ja siitä oli selviydytty. (2)

1941 Kansanhuoltoministeriön päätös moottorialuksiin asennettavien puu- ja puuhiilikaasuttimien rakenteesta, asennuksesta ja käytöstä annettiin 23.toukokuuta 1941. (2)

1941 Kansanhuoltoministeriön päätös autohiilen valmistuksen rajoittamisesta eräillä alueilla annettiin 22. tammikuuta 1941. Päätöksellä rajoitettiin mm. halkojen käyttämistä hiiltoon. (2)

1941 Saksassa aloitettiin Imbert-kaasuttimien suurtuotanto. (Saarialho)

1941 Oy Ford Ab hankki uuden lisenssin Saksasta ja aloitti Imbert-kaasuttimien valmistuksen. (Saarialho)

1941 Kansanhuoltoministeriön päätös traktoreihin asennettavien puu- ja puuhiilikaasuttimien rakenteesta, asennuksesta ja käytöstä annettiin 18. marraskuuta 1941. (2)

1942 Kansanhuoltoministeriö antoi päätöksen autohiilen laatuvaatimuksista ja ylimmistä myyntihinnoista 1. huhtikuuta 1942. (2)

1942 Kansanhuoltoministeriö antoi päätöksen autopilkkeen laatuvaatimuksista ja ylimmistä myyntihinnoista 1. huhtikuuta 1942. (2)

1942 Kansanhuoltoministeriön päätös puu- ja puuhiilikaasuttimien säännöstelystä. Päätöksessä määrättiin luvanvaraiseksi kaikki kaasuttimien valmistus, myös omaan käyttöön tapahtuvan laitteen valmistus, mikäli se asennettiin moottoriajoneuvoon. Sama koski maahantuontia. Kaasuttimien osille määrättiin vakiomitat, jotta eri laitteiden kansia, luukkuja ja muita osia voitaisiin helpommin käyttää toisissaan. Kaasuttimille tuli 5 kokoluokkaa, joita merkittiin tyyppikilvessä kirjaimilla J-N. Kierreluukuille tuli kolme vakiokokoa, 100/114, 150/170 ja 200/220 mm. Myös muita kaasuttimen mittoja pyrittiin standardisoimaan. Samalla valmistaja velvoitettiin antamaan laitteille vähintään 3 kk:n takuu valmistus- ja raaka-ainevirheestä tai huonosta asennuksesta johtuvista vioista. Kh-ministeriön tarkastajalle annettiin valtuudet tarkastaa maahan tuodut ja täällä valmistetut kaasuttimet. Kaasuttimiin määrättiin asennettaviksi kilpi, josta ilmenee laitteen merkki, mallinimitys ja valmistenumero sekä valmistajan nimi. Valmistajan oli annettava kh-ministeriölle kuukausittain tiedot valmistamistaan laitteista. Puu- tai hiilikaasuttimen käyttö yksityisajoon rekisteröidyssä ajoneuvossa säädettiin luvanvaraiseksi. (2)

1944 Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön päätös autovajoista ja niissä säilytettävistä puu- ja puuhiilikäyttöisistä moottoriajoneuvoista astui voimaan 1.toukokuuta 1944. Päätöksessä oli yksityiskohtaisia määräyksiä mm. autotallien ilmanvaihdosta sekä kaasuttimien aukkojen tiiviydestä. Ennen kuin autovajassa sai ryhtyä säilyttämään puukaasuautoa, vajan käytöstä oli tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnan ammattientarkastajalle. (2)

1945 Saksassa tuotettiin vuoteen 1945 mennessä yli 500 000 Imbert-kaasutinta. (Saarialho)

1948 Bensiinin säännöstelyä alettiin purkaa Suomessa ja kaasuttimet poistuivat nopeasti käytöstä.

1949 Bensiini vapautui lopullisesti säännöstelystä helmikuussa 1949.

Kaasutinlaitteiden valmistusmääriä Suomessa 1939-1944 (3)

puukaasuttimet hiilikaasuttimet yhteensä

linja-ja kuorma-autot 19 516 10 975 30 491

henkilöautot 2 602 4 657 7 259

traktorit 3 876 241 4 117

moottoriveneet 342 289 631

muut 104 426 530

yhteensä 26 440 16 588 43 028

Valmistusmääriä muissa maissa vuoden 1942 tilanteen mukaan (Saarialho)

Saksassa 155 000

Ranskassa 65 000

Ruotsissa 73 000

Tanskassa 10 000

Itävallassa ja Norjassa 9 000

Sveitsissä 7 700

Kaasutinmerkkejä ja niiden valmistajia (2)

Puukaasuttimia

A & K Autokauppa Oy ja Kaipio Oy, Tampere

AK Tampereen Autokauppa Oy

Akmo Autokorjaamoiden Oy, Helsinki sekä lisenssivalmistajat eri puolilla maata

Bolinder-Hesselman Oy Korpivaara & Halla, Helsinki

Hako Ab Kemi Oy, Oulu Osakeyhtiö ja Jylhävaara Oy. Myyjänä Eri Oy, Helsinki

Hyry ei tietoa (moottoripuukaasutin)

Häkä Oy Suomen Autoteollisuus (Sisu-autojen valmistaja)

Imbert Oy Ford Ab, Helsinki. Toi myös maahan valmiita laitteita.

Kytö Autokorjaamoiden Oy:n osakaskorjaamot sekä K. Widing, Viipuri.

Monorator Puukaasu Oy

Nero ei tietoa

Otso Wärtsilä-yhtymän Hietalahden Sulkutelakka

Petsmo Ab Petsmo Oy, Vaasa

Pilkko Upo Oy, Lahti

Puun-Voima Oy Autokoriteollisuus, Tapanila

Raute Lahden Rautateollisuus Oy, myynti Fordin ja Työtehoseuran kautta

Salo ei tietoa

SG Sysikaasu Oy, Helsinki. Myynti traktoreihin Työtehoseuran välityksellä. (Svenska Gengasaktiebolaget luovutti Suomeen laitteen piirustukset, josta nimi)

Svedlund GMSF-V Suomalainen Autohuolto Oy

Svedlund SVH Ab Haldin Oy, Vaasa

Talvio Voimavaunu Oy, Helsinki toimi päämyyjänä

Tarmo K.Nummelan Autokoritehdas, Turku (venekaasutin)

Volvo Oy Volvo-Auto Ab, Helsinki

Hiilikaasuttimia

A-hiilikaasutin A. Ahlström Oy, Varkauden konepaja

Ajax ei tietoa

Aimo J. Merivaara Oy

Bergström Auto-Bil Oy, Helsinki

Columbus Uusi Autokeskus Oy, Helsinki päämyyjänä

Kelo Korpivaara & Halla Oy

Lion Oy Nikolajeff Ab;n korjaamo

Olympia ei tietoa (paikallismoottorikaasutin)

Svedlund

Sysi Sysikaasu Oy

Tapio Autokorjaamoiden Oy

Teho Autola Oy

Volvo Volvo-Auto Oy

lähteet: 1. Keksintöjen kirja: Polttoaineet ja voimakoneet 1935.
             2. Hyytiäinen: Kaasutinoppi 3. painos 1944.
             3. Vehoniemeläinen- lehti 1984, johon tiedot saatu Moisalan Auto Suomessa- kirjasta.
              Saarialho =  Antti Saarialhon esitelmä Lahden Autoteknillisen yhdistyksen kokouksessa 2004.

Esimerkkejä säännöstelyajan ostolupa-anomuksista, tiedot Hämeen läänin Kansanhuoltopiirin arkisto/ Hämeen maakunta-arkisto.

Anomus lisäbensiinin saamiseksi puintityöhön

” Koska valtion käyttöön otettuihin traktoreihin ei saada tarpeeksi ajoissa puukaasuttimia asennetuiksi, niin on yksityisiä puukaasutintraktoreita puinnissa ja syyskynnöissä suunniteltu kyläkunnittain yhteiskäyttöön. Käynnistysbentsiinin puuttuessa ei tätä suunnitelmaa voida toteuttaa, varsinkin nyt kylmempien ilmojen tullessa on puukaasutintraktorien käyntiinpano vaikeata ja käynnistysbentsiiniä tarvittaisi runsaammin. Edellä olevan perusteella pyydän kohteliaimmin tiedustella, että olisiko mahdollista saada yhtään lisää käynnistysbentsiiniä.”

Anomukseen vastattiin seuraavalla tavalla:

”Kullekin puukaasutintraktorille on piiritoimisto lähettänyt 18 litraa, eikä uuden bensiinijaon toteutumisesta ole varmaa tietoa, joten pto kehoittaa varmuuden vuoksi tulemaan tällä toimeen. Jos tilanne käy toivottomaksi, pyydän soittamaan piiritoimistoon.”

Anomus petroolin saamiseksi myllyn moottoriin

” Kun myllylaitoksemme käyttövoimana olevan 90 hv puukaasulla käyvän imukaasumoottorin käynnistäminen on nykyisen polttoainetilanteen johdosta huomattavasti vaikeutunut, samoin kuin välttämätöntä moottorin silinterin ym. tärkeitten osien puhdistusta ei voida ilman petroolia kunnollisesti suorittaa, anomme että tarkoitukseen myönnettäisiin petroolia 100L mikä määrä riittää n. 4 kuukaudeksi.”

etusivulle

	Kiinteät laitteet
1878	Hageman, G.A. tanskalainen insinööri, laatii ehdotuksen newcastle-cannel-hiiltä käyttävästä kaasu-uunista. Tätä ennen oli jo moottoreita käytetty valokaasulla, jota kehitettiin kuivatislaamalla kivihiiltä. Hagemanin ehdotus toteutui vasta 1894 Benierin tekemien parannusten jälkeen. (1)
1881	Dawson, englantilainen insinööri, julkaisi kokemuksiaan moottorikäyttöön soveltuvaa kaasua valmistavasta laitoksestaan. Polttoaineena olivat antrasiitti ja koksi. Laitteita nimitettiin keksijänsä mukaan Dawson-kaasulaitoksiksi. Laitoksessa oli erillinen höyrykattila. Gasmotorenfabrik Deutz valmisti niitä usean vuoden aikana. (1)
1894	Benier, ranskalainen, rakensi Hagemanin ja Dawsonin laitteistoista parannellun version, jossa ei enää ollut höyrykattilaa. Moottorin oma imu huolehti kaasun kehittämisestä, kuten nykyisissä laitteissamme. (1)
muutama vuosi myöhemmin	Tailor rakensi samanlaisen laitoksen kuin Benier, jolla valmistettiin antrasiitista kaasua 6-8 hv:n moottoriin. (1)
1894	Thwaite, B.H. englantilainen insinööri, ehdottaa, että rautamasuunien jätekaasuja alettaisiin käyttää kaasumoottoreiden polttoaineena. Masuuneista vapautuu suuri määrä hiilimonoksidipitoista kaasua vuorokaudessa. (1)
1895	Thwaite käynnistää helmikuussa Glascow'ssa 12 hv:n moottorin, jonka polttoaineena on masuunikaasu. (1)
1895	Gasmotorenfabrik Deutz käynnistää 12.10. myös 12 hv:n masuunikaasumoottorin. (1)
1895	Societe John Cockeril, Belgia, antoi kahdelle insinöörilleen tehtäväksi selvittää masuunikaasun moottorikäyttöä. Työ johti onnistuneeseen kokeeseen. (1)
1900-luvun vaihde	Garuffa, italialainen insinööri, käytti kaasuttimensa polttoaineena puuta (2)
1901	Julius Pintsch AG alkoi valmistaa imukaasulaitoksia, joista heti ensimmäinen oli tehty 75 hv:n moottoria varten. Periaate oli sama kuin Benierillä ja Tailorilla. Polttoaineena tässäkin oli tervaton koksi tai antrasiitti. (1)
1902	Gasmotorenfabrik Deutz rakentaa kaasunkehittimen ruskohiilille. Nämä tulivat Saksassa laajaan käyttöön. (1)
1904	Gebruder Körting rakensi kaasu-uunin turpeen polttoa varten. Lähdemateriaalissa on kuva tällaisesta 1500 hv:n voimalaitoksesta käsittäen 6 kaasu-uunia, kukin 250 hv:n moottoria varten. (1)
1908	Gebruder Körting rakensi kivihiiliä käyttävän imukaasulaitoksen, joka oli periaatteeltaan samanlainen kuin ruskohiilikaasutin.(1)
?	Gasmotorenfabrik Deutz onnistuu rakentamaan keskipakoislinkoon perustuvan tervanerottajan, jonka jälkeen polttoaineena voitiin alkaa käyttämään myös tervaa sisältäviä polttoaineita, kuten puujätettä. (1)
?	Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy rakensi samalla periaatteella toimivia kaasulaitoksia, polttoaineena puuhake ja turve. (1)

	Ajoneuvokaasuttimet
1905	Thorny-Croft, toiminimi, Englanti. Ensimmäisiä yrityksiä sijoittaa kaasunkehitin autoon. (2)
1906	David Dunwoodie ja James George Jackson, Glasgow. Rakensivat kaksi kaasutinta, joista pienempi asennettiin 3,5 hv:n kolmipyöräiseen Voituretteen ja suurempi ja täydellisempi 30 hv:n kaksikerrosbussiin. Tiedot Eckermannin kirjasta "Alte Technik mit Zukunft" sivulta 30.
1913	Svedlund aloittaa kehittelytyönsä Ruotsissa. (2)
1920	Itävallassa saatiin valmiiksi auto- ja traktorikäyttöön soveltuva kaasutin. (2)
1920	Panhard-Levassor-autotehdas Ranskassa rakensi käyttökelpoisen kaasutinauton. Kaasutin oli koekäytössä Suomessa Autopataljoonassa, mutta tulokset eivät olleet lupaavia. (2)
1920	Svedlund, ruotsalainen insinööri, valmisti ensimmäisen kaasuttimen autoja varten. (2)
1923	Imbert aloittaa kaasuttimien kehitystyön Ranskassa. (Saarialho)
1926	Suomessa alettiin määrätietoisesti kehittää kaasuttimia. Etunenässä oli professori Harald Kyrklund. (2)
1927	Viipurin Höyryvene Oy hankki Imbertin lisenssin. (Saarialho)
1929	Ruotsin Insinööritieteiden akatemia alkoi tehdä valtion tukemana kaasuttimien kehitystyötä. (2)
1929	Suomessa oli käytössä noin 50 Viipurin Höyryvene Oy:n valmistamaa puukaasutinta (2)
1930	Hietalahden Sulkutelakka Oy osti Imbertin lisenssin Viipurin Höyryvene Oy:ltä (2)
1931	Johannes Linneborn osti Imbertin patentin Westfalenin Arnsbergiin (Saarialho)
1938	Lisävero (dieselvero) säädettiin puukaasulaitteille. (2)
1939	Lisävero poistettiin puukaasulaitteilta (2)
1939	Nestemäiset poltto- ja voiteluaineet määrättiin säännöstelyyn 4.9. 1939
1939	Valtio perusti Sysikaasu Oy:n ja ryhtyi myymään ahtimella varustettua hiilikaasutinta. (Professori Harald Kyrklund, TKK,Teknillinen korkeakoulu) (2)
1940	Eduskunta säätää lain puu- ja puuhiilikaasuttimien käytön edistämisestä. Lain tarkoitus on säädellä kaasutinlaitteiden sekä niissä käytettävien polttoaineiden maahantuontia, valmistusta, kauppaa, käyttöä ja hintoja sekä määrätä niissä käytettävien polttoaineiden teknillisen kelpoisuuden tarkastuksesta. Samalla säädettiin valtion varojen käytöstä Kaasutinluotto Oy:lle. Ensimmäinen laki säädettiin 12. heinäkuuta 1940 ja toinen 4. lokakuuta 1940, jolloin edellinen kumottiin. (2)
1940	Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö antoi määräykset moottoriajoneuvoissa käytettävien puu- ja puuhiilikaasuttimien rakenteesta, asennuksesta ja käytöstä 12. heinäkuuta 1940. (2)
1940	Kaasutinluotto Oy perustettiin syyskuussa 1940 antamaan takuita vähittäismaksukauppaehdoin hankittavien kaasuttimien kauppoihin tarvittavaa luottoa varten, liikepankkien myöntäessä varsinaisen luoton. Tämän takuuyhtiön osakepääoma oli 6 miljoonaa markkaa, josta valtio merkitsi 5 miljoonaa ja autovakuutusyhtiöt 1 miljoona markkaa. Valtio myönsi vielä 2 miljoonaa mahdollisten tappioiden peittämiseksi. (2)
1940	Syksyllä 1940 bensiinin jakelu supistui lähes nollaan, kaasuttimia oli rakenteilla sadoittain. (2)
1940	Kansanhuoltoministeriön asettama traktoripuukaasutinkomitea ryhtyi syksyllä 1940 yhteistyössä Työtehoseuran kanssa järjestämään traktoripuukaasuttimien kehittämistä, kokeilua ja myyntiä. (2)
1940	Kansanhuoltoministeriön teknillisen toimiston neuvonantajaksi asetettiin syksyllä 1940 teknillinen toimikunta, joka ryhtyi tarkastamaan markkinoille tuotuja kaasuttimia. Tarkastukset aloitettiin myöhään 1940 loppuvuodesta. Tarkastus oli vapaaehtoinen. Pakollinen ennakkotarkastus säädettiin 1942. (2)
1940	Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön päätös eräissä autoissa käytettävistä puu- ja hiilikaasuttimista. Päätöksessä määrättiin, että armeijalle mahdollisessa liikekannallepanossa luovutettavissa autoissa oli alkuperäiset bensiinilaitteet säilytettävä paikallaan tai kuljetettava autossa mukana. 22. marraskuuta 1940. (2)
1941	Alkuvuodesta maassamme on käytössä noin 13 000 puu- ja hiilikaasutinta. Ensimmäinen talvikausi kaasutinkäyttöä oli takana ja siitä oli selviydytty. (2)
1941	Kansanhuoltoministeriön päätös moottorialuksiin asennettavien puu- ja puuhiilikaasuttimien rakenteesta, asennuksesta ja käytöstä annettiin 23.toukokuuta 1941. (2)
1941	Kansanhuoltoministeriön päätös autohiilen valmistuksen rajoittamisesta eräillä alueilla annettiin 22. tammikuuta 1941. Päätöksellä rajoitettiin mm. halkojen käyttämistä hiiltoon. (2)
1941	Saksassa aloitettiin Imbert-kaasuttimien suurtuotanto. (Saarialho)
1941	Oy Ford Ab hankki uuden lisenssin Saksasta ja aloitti Imbert-kaasuttimien valmistuksen. (Saarialho)
1941	Kansanhuoltoministeriön päätös traktoreihin asennettavien puu- ja puuhiilikaasuttimien rakenteesta, asennuksesta ja käytöstä annettiin 18. marraskuuta 1941. (2)
1942	Kansanhuoltoministeriö antoi päätöksen autohiilen laatuvaatimuksista ja ylimmistä myyntihinnoista 1. huhtikuuta 1942. (2)
1942	Kansanhuoltoministeriö antoi päätöksen autopilkkeen laatuvaatimuksista ja ylimmistä myyntihinnoista 1. huhtikuuta 1942. (2)
1942	Kansanhuoltoministeriön päätös puu- ja puuhiilikaasuttimien säännöstelystä. Päätöksessä määrättiin luvanvaraiseksi kaikki kaasuttimien valmistus, myös omaan käyttöön tapahtuvan laitteen valmistus, mikäli se asennettiin moottoriajoneuvoon. Sama koski maahantuontia. Kaasuttimien osille määrättiin vakiomitat, jotta eri laitteiden kansia, luukkuja ja muita osia voitaisiin helpommin käyttää toisissaan. Kaasuttimille tuli 5 kokoluokkaa, joita merkittiin tyyppikilvessä kirjaimilla J-N. Kierreluukuille tuli kolme vakiokokoa, 100/114, 150/170 ja 200/220 mm. Myös muita kaasuttimen mittoja pyrittiin standardisoimaan. Samalla valmistaja velvoitettiin antamaan laitteille vähintään 3 kk:n takuu valmistus- ja raaka-ainevirheestä tai huonosta asennuksesta johtuvista vioista. Kh-ministeriön tarkastajalle annettiin valtuudet tarkastaa maahan tuodut ja täällä valmistetut kaasuttimet. Kaasuttimiin määrättiin asennettaviksi kilpi, josta ilmenee laitteen merkki, mallinimitys ja valmistenumero sekä valmistajan nimi. Valmistajan oli annettava kh-ministeriölle kuukausittain tiedot valmistamistaan laitteista. Puu- tai hiilikaasuttimen käyttö yksityisajoon rekisteröidyssä ajoneuvossa säädettiin luvanvaraiseksi. (2)
1944	Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön päätös autovajoista ja niissä säilytettävistä puu- ja puuhiilikäyttöisistä moottoriajoneuvoista astui voimaan 1.toukokuuta 1944. Päätöksessä oli yksityiskohtaisia määräyksiä mm. autotallien ilmanvaihdosta sekä kaasuttimien aukkojen tiiviydestä. Ennen kuin autovajassa sai ryhtyä säilyttämään puukaasuautoa, vajan käytöstä oli tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnan ammattientarkastajalle. (2)
1945	Saksassa tuotettiin vuoteen 1945 mennessä yli 500 000 Imbert-kaasutinta. (Saarialho)
1948	Bensiinin säännöstelyä alettiin purkaa Suomessa ja kaasuttimet poistuivat nopeasti käytöstä.
1949	Bensiini vapautui lopullisesti säännöstelystä helmikuussa 1949.

	puukaasuttimet	hiilikaasuttimet	yhteensä
linja-ja kuorma-autot	19 516	10 975	30 491
henkilöautot	2 602	4 657	7 259
traktorit	3 876	241	4 117
moottoriveneet	342	289	631
muut	104	426	530
yhteensä	26 440	16 588	43 028

Saksassa	155 000
Ranskassa	65 000
Ruotsissa	73 000
Tanskassa	10 000
Itävallassa ja Norjassa	9 000
Sveitsissä	7 700

Puukaasuttimia
A & K	Autokauppa Oy ja Kaipio Oy, Tampere
AK	Tampereen Autokauppa Oy
Akmo	Autokorjaamoiden Oy, Helsinki sekä lisenssivalmistajat eri puolilla maata
Bolinder-Hesselman	Oy Korpivaara & Halla, Helsinki
Hako	Ab Kemi Oy, Oulu Osakeyhtiö ja Jylhävaara Oy. Myyjänä Eri Oy, Helsinki
Hyry	ei tietoa (moottoripuukaasutin)
Häkä	Oy Suomen Autoteollisuus (Sisu-autojen valmistaja)
Imbert	Oy Ford Ab, Helsinki. Toi myös maahan valmiita laitteita.
Kytö	Autokorjaamoiden Oy:n osakaskorjaamot sekä K. Widing, Viipuri.
Monorator	Puukaasu Oy
Nero	ei tietoa
Otso	Wärtsilä-yhtymän Hietalahden Sulkutelakka
Petsmo	Ab Petsmo Oy, Vaasa
Pilkko	Upo Oy, Lahti
Puun-Voima	Oy Autokoriteollisuus, Tapanila
Raute	Lahden Rautateollisuus Oy, myynti Fordin ja Työtehoseuran kautta
Salo	ei tietoa
SG	Sysikaasu Oy, Helsinki. Myynti traktoreihin Työtehoseuran välityksellä. (Svenska Gengasaktiebolaget luovutti Suomeen laitteen piirustukset, josta nimi)
Svedlund GMSF-V	Suomalainen Autohuolto Oy
Svedlund SVH	Ab Haldin Oy, Vaasa
Talvio	Voimavaunu Oy, Helsinki toimi päämyyjänä
Tarmo	K.Nummelan Autokoritehdas, Turku (venekaasutin)
Volvo	Oy Volvo-Auto Ab, Helsinki

Hiilikaasuttimia
A-hiilikaasutin	A. Ahlström Oy, Varkauden konepaja
Ajax	ei tietoa
Aimo	J. Merivaara Oy
Bergström	Auto-Bil Oy, Helsinki
Columbus	Uusi Autokeskus Oy, Helsinki päämyyjänä
Kelo	Korpivaara & Halla Oy
Lion	Oy Nikolajeff Ab;n korjaamo
Olympia	ei tietoa (paikallismoottorikaasutin)
Svedlund
Sysi	Sysikaasu Oy
Tapio	Autokorjaamoiden Oy
Teho	Autola Oy
Volvo	Volvo-Auto Oy