Monisykloni-jäähdytin

[japikas]

Olen mielenkiinnolla perehtynyt Äystö-kaasuttimen toimintaperiaatteeseen, ja suunnittelen itsekin sitä kokeilevani.

Piirustusten yhteydessä esitetty "monisykloni" herättää joitakin kysymyksiä. Ensinnäkin nähdäkseni kyseessä ei ole monisykloni vaan yksi sykloni jossa monta poistoputkea. Parantaako tämä syklonin toimintaa vai heikentääkö? Kylmiltäni kallistuisin jälkimmäiseen, koska kaasun kierto syklonissa ei ole "oppikirjamainen". Varsinaisissa monisykloneissa on monta erillistä syklonikammiota, eli monta pientä syklonia rinnakkain kytkettynä.

Toinen kysymys liittyy jäähdyttimen/lämmönvaihtimen liittämiseen suoraan syklonin päälle. Rakenne on sinänsä kyllä kompakti ja näppärä, mutta eikö tästä aiheudu riskiä kondensoitumiselle, joka lopulta johtaa jonkun paikan tukkeutumiseen? No, toisaalta esitetty jäähdytin ei ole vastavirtamallinen, joten ehkä tällä ei edes saavuteta alle 100°C lämpötiloja tuotekaasulle, jolloin kondenssiongelmaa ei ole.

Itse luovuin syklonin päällä olevasta jäähdyttimestä edellä mainitusta syystä, ja sijoitin jäähdyttimen syklonin rinnalle siten että lauhde valuu muualle kuin sykloniin. Vastavirtajäähdyttimellä kun on mahdollista päästä alle 100°C lämpötiloihin.

[jussiäystö]

tuo sykloonin rakenne ei oleoptimi , mutta se on edes jotain - kiertoliike putkien alapaäissä on penempi kuin vars, sykloonissa , mutta kun se on yhdistetty läämön vaidinrakenteeseen saavutetaan painon säästöä,, ja virtauksen tasainen jakautuminen putkiin olisi ehkä parempi,, näitä kun viitsit kokeilla olisi hyvä,, dyson imurissa on hyväsyklooniteho ,purkaa se ja kopioi,, voihan tehdä yksiputkisen syklooninkin jäähdytimen alle , tuossa tuo pysty rakenne tuli luonnolisesti kun kuuma kaasu tulee alapäästä ja paloilma otetaan ylhäältä - kondensointi riippuu lämmönvaihtopintojen suuduuresta , virtauksista jne- kaasu pitää olla tarpeeksi kuumaa ettei suod. kastu puukaasutin käy aina reaktioiden kannalta kylmänä jotenka lämmön palaustuskierto on eduksi,, tuo kuvan syklooni ratkaisu on edotus , tuossa koeajetussa versiossa , lämpöä kerätään kehitimen alapään vaipan välistä - se tuntuu toimivan linjojen lämpötilamittauksien perusteella,,

[japikas]

Monta pientä syklonia on toki tehokkaampi, mutta vastaavasti vaikeampi rakentaa. Toinen mikä huolettaa on pienten syklonien mahdollinen herkempi tukkeentuminen. Tulee mieleen että pitäisikö ensin olla yksi isompi monosykloni esisuodattimena isommille krämmäleille?

Lähinnä motivaationa multisyklonille josko sillä voisi välttää tarpeen erilliselle sukkasuodattimelle, mutta en tiedä onko niin hyvää puhdistustulosta saavutettavissa?

Eräs toteutus internetistä:

[jussiäystö]

Kun nyt viiemiesimmät rakennetut autot , on tehty niin että siinä varsinaista sykloonia ei tarvita olleenkaan , kun kaasu on johdettu kuumaverkko suodatimeen tagentinsuuntaisesti ja se on riitävä, ei ole ratkaisevaa minnekkä noet kertyy, kun vain kertyy ja painoa säästyy , on simpeli kuuma verkko suodatin on hyvä ,, ja ajattelen että laitteen yksinkertaisuus ja lämmönpalautus on tärkeää ,kuitenkaan päästämättä kaasua liian kylmäksi ennen verkkoja,,- Itse kaasutin osan rakenteeseen haluan panostaa , arinaan tervan tuhoamiseen , holvaamiseen ,jne ja pilkeidentekoon , eikannata uhdata fossiilista siihen paljoa , muuten menee perusajatus hukkaan , vaan pienin liikein puu saunantakaa pötöön , on paras reitti jenkeissä näkee ,kun tehdään pensavetoisella koneella pilkeitä - eikö olisi parempi jos se pensa ajeltaisiin pikapilla-- Pelletin on ollut aina sillointällöin esillä , mutta usein on päätyneet tuhoon, ainut etu on hyvä tilvuuspainosuhde, - huonoa hinta..

[japikas]

Arinasta. Kuvissa esitetty rumpuarina vaikuttaa työläältä valmistaa, kun pitää porata niin paljon. Ellei sitten satu löytämään sopivaa reikälevyä valmiina, mutta lieneekö sellaista saatavilla riittävällä ainevahvuudella. Voisiko rummun seinämät hitsata puikoista? Hitsaa vaikka useamman pannan ulkopuolelle ettei puikot pääse vääntyilemään.

Täytyykin perehtyä tuohon kuumaverkko-suodattimeen. Uusi tuttavuus minulle. Löytyykö kuumaverkosta tietoa jostakin? En ainakaan täältä foorumilta äkkiseltään hakusanoilla löytänyt, eikä oikein Internetinkään puoleltakaan. Jotain tämän tyyppisiä tarjoilee:

[jussiäystö]

Ainevahvuus on 2mm - joo paljon poraamista ,pukkkoidea kannattaa kokeilla j a kunpitääolla rosteria- on poraus vieläkin vaikeampaa - mutta se kannattaa,, Kuumaverkko suodatin on yleisin suodatin harrastajilla - joku kyllä valmistikin niitä - itellä massa suodatin , kun alotin ennen näiden ilmestymistä,, ky sy puheenjohtajata lisä tietoja kyllä apua löytyy.. tuo Äystö kaasutin on täälä pajalla .. odottaa koekäytäjiä , Omaksi en anna . mutta koekytöön saa,,on mitoitettu 2l mootorille Mikkosen puukaasuoppaassa on paljon tietoa , hommaa se tailainaa .. tapaamisista saa hyvää tietoa,,

[jussiäystö]

Niin vielä tuo rumpu aria pitää olla suht kevyt , että kiertoliike ravistelu onnistuu , muuten voima menee itse arinaan , ja hiilet ei liiku- sen etuna on että siitä kaasu pääsee lähes joka suuntaan , ei tukkiudu niinkään , ja vastus pienempi, virtaukset rauhallisempia,jolloin pöly ei niinkään lennä suodattimeen,,

[japikas]

Ajattelisin ensin rakentavani pienois-Aystön paikallismoottorille idean testaamiseksi, käyttäen helposti saatavilla olevia RST/HST-putkiosia. Olen aikaisemmin rakennellut erilaisia variantteja Drizzler-kaasuttimesta, jolla olen ajanut 5kW voimakonetta.

Varsinainen ajopeli on sitten 3,7L koneella varustettu, joten vaatii jo pykälää isomman kehittimen. Autossa on tällähetkellä kaksi moottorinohjausyksikköä bensa/maakaasu. Joten vaatii vähän tutkiskelua miten siihen kannattaisi kolmas polttoaine ja siihen liittyvä ohjaus toteuttaa.

Ensin ajattelin että toisi tuotekaasun suoraan maakaasulaitteiston matalapainepuolelle, mutta se vaatisi tuotekaasun paineistamisen pariin baariin. Lisäksi riskinä suuttimien jumiutuminen vähäistenkin epäpuhtauksien takia. Lisäksi ongelmana tuotekaasun alhaisempi lämpöarvo, jolloin metaaniin säätökartat eivät sellaisenaan käy, ja ohjaimessa ei ole menetelmää vaihtaa säätöarvoja lennossa.

Hyvä puoli kaasu-ECU:ssa on että minulla on sen säätämiseen ohjelmisto ja välineet olemassa.

[jussiäystö]

Jos kokeilet äystö kaasutinta ,, kokeile siinä sitä pellettiä , joka on hankala p,aine mitat kurkussa on tod,näköisesti aika pieniä,, odotamme kovasti tuloksia,,

[japikas]

Ajattelin käyttää tuliputkena 3" HST-prosessiputkea 5mm seinämävahvuudella, jolloin sisähalkaisijaksi tulee 66 mm. Tuliputki sijoitetaan 114mm RST-putken sisälle. Polttoaineena 6mm pelletti, joka toki on kallista mutta etuna kuivuus ja 15kg muovisäkkeihin pakattuna helppo käsitellä. Onneksi vanhaa ennen sotaa halvalla ostettua varastoa on vielä jäljellä.

Rumpuarina hitsataan 8mm RST-puikoista. Arina makaa vaakatangon päällä ja tankoon hitsattu hammas kääntää arinaa aina yhden pykälän per kierros. Arinan seinien pystypuikkojen alapäät tulevan muutaman millin arinan pohjan alapuolelle, jolloin muodostuu ikäänkuin hanmmasratas, johon vaakatangon hammas nappaa kiinni. Hammas tuottaa arinalle niin sivu- kuin pystysuuntaisen liikkeen. Arina on irrallinen ja pienellä välyksellä 114mm putken sisällä, joten se ei tarvitse muuta akselointia tai tukea kuin edellä mainittu vaakatanko. Jännitesäädetty DC-vaihteistomoottori pyörittää tankoa ja sille haetaan sopivan rauhallinen liike siten ettei liikaa tuhkaa ja krämmäleitä päädy tuotekaasun joukkoon.

Tuloilman suuttimina ajattelin käyttää letkukaraa esim. 6mm letkulle (havainnekuva), kartiomaisen porauksen sijaan. Niitä voisi laittaa 6-7 kpl, riippuen haluaako laittaa keskimmäisen suuttimen vai ei. Tuloilmahäkki hitsataan puikoista kuten esitetty, huomioiden letkukarojen tuoma lisäpituus.



Kysymys: kannattaako polttoainesäiliön alaosa olla kartiomainen vai suora tulilevy?