Lauhde Kyllästysaineena

[Touko]

Aloitin vappuna pitkä-aikaisen testin häkäpöntön lauhteen soveltuvuudesta puun kyllästysaineeksi. Valmistin kolme testikappaletta, joissa jokaisessa on kiinni kolme erilaista lautaa. Yksi lauta on käsittelemätön, toinen on sivelty pensselillä kahteen kertaan ja kolmas on ollut upoksissa lauhteeseen 24h. Sijoitin testikappaleet jokaisen eri paikkaan, yhden maahan räystästipun alle, toisen ladonseinään auringonpaisteeseen ja kolmannen kosteaan navetan nurkkaan. Tarkoituksena on selvittää lahoaako käsitelty lauta hitaammin kuin käsittelemätön.
Olen kerännyt kaikki lauhteeni talteen ja nyt kun sitä alkaa olla kertyneenä satoja litroja, olisi mukava keksiä sille hyviä käyttökohteita. Lauhde toimii hyvin sammalten tappamiseen kivetykseltä, mutta haju vain on ikävä. Eräs tuttu käyttää ainetta sammalten tappamiseen tiilikatolta.

[kapu]

Minulla on vähän samanlainen testi menossa. Rakensin 2012 vuonna metsäojan yli pienen puusillan jonka kansilankut upotin hetkeksi siilokondenssiin. Vielä ei ole lahovaurioita. Kesällä meinaan käsitellä mökin huopakaton kondenssiaineella niin eiköhän sammal saa kyytiä...

[jussiäystö]

Kyllä isommat hiilen kappaleet ainakin olen laittanut , ja hyvin on pelittänyt , sitä pientä putua en koska sitä on vähemmän meikäläisellä kun on syklooni joka sitä vain kerää,, ja siinä on tuhkaa seassa,, mutta tässä tuli mieleen , että kun hiili on säilyvää se säilyy maassa ikuisesti ,toisin kun puu , jopa muinainen inka kulttuuri paranti maata hiilirouheella- niin ainakin porkanamaa pitää siitä ja se hiilitasapaino ,jota tässä nyt jahdataan , muuttuu oikeaan suuntaan kuun hiiltä varastoituu kokoajan maahan kun ajelemme häällä , että taitaa olla häkäauto nyt ainoa joka tähän pystyy,, kun hiilet/ noet heitetään vadelmille,,

[Touko]

Nyt on kulunut kaksi vuotta testin aloittamisesta. Lautojen ikääntyminen näyttää olevan varsin tasaista, suurta apua ei lauhdekäsittelyllä näy olevan. Merkittävinpänä havaintona näyttää olevan se, että maassa olleissa laudoissa käsittelemätön lauta on sammaloitunut huomattavasti enemmän kuin käsitellyt laudat. Navetan nurkkaan jätetty testikappale on kadonnut vuosien aikana. Joko lehmät ovat sen syöneet, tai sitten joku on siivonnut sen pois roskien mukana.

[Jussi Vilppula]

Nämä korroosioon ja hapettumiseen liittyvät jutut ovat mielenkiintoisia.
Sinällään aika ja vaikutus eivät korreloi keskenään.
Purin juuri takapuskurin irti texasista tuodusta mercurystäni.Kaikki mutterit aukesivat kevyesti ja mitään ruosteenirroitus/voiteluaineita en suihkutellut kierteisiin.
en ole vielä kokeillut mutta olen varma, että ikänsä suomessa viettäneestä vastaavasta autostani eivät puskurin pultit aukea ilman kaasupilliä,

[Jussi Vilppula]

Lauhdetta irtoaa valtavasti tähän vuodenaikaan näissä keleissä vedentislainlaitteiston toimintaperiaatteita tutkiessani opin jotain raoultin laista.
Pitäisi kehittää kaasulinjaankin tehokas kaasunkuivain.omassa autossani keulalla oleva jäähdytin ei selvästikään vielä.riitä.pitääkö rakentaa entistä isompi kaasun jäähdytin, tai oikeastaan vesihöyryn lauhdutin?

[jussiäystö]

Kun oli työ keikoilla saksassa, kysyin että miksi nuo varastorakennukset ja muut hökkelit näytää niin kumman väriseltä , sellaisetta harmaan tummalta jopa mustalta , niin vastaus oli että seinät on maalattu jäteoöljyllä kuinka sitten on lahoneston kannalta en saanut selkoa , mutta näin nuukat germaanit hoiti asiaa,, tietenkin itse terva voisi auttaa varsinkin jos saa sen puun sisälle mutta tervaa ei pitäisi puukaasutuksessa löytyä , ainakaan paljoa,, kondenssi nesteissä on kait happoja jotka haihtuu pois , suolat on jo parempia haihtumattomina , esim rautasulfiiti kiteet mutta niitä ei ole kondensissa merkittävästi,,

[sauli]

Kondessisiilosta tulee täköttiä,vähän tervan tyylistä.Kokeilin peltikaton maalaamiseen,muuten hyvä mutta ei pysy pellissä kiinni.

[jussiäystö]

Tuossa juttelin erään pitkänlinjan häkämihen kanssa, ja tuli sellainen asia eteen kun polttoaineen säästö pitkässä suorassa ajossa,, jos sattuisi sellainen tilanne että kun kaasun painaa pohjaan ja auto kulkisi liiankin lujaa ,niin jos pitäisi polkimen pohjassa ja sen sijaan purottaisi nopeutta antamalla enemmän ilmaa mukaan korvaamaan kaasua ajelisi köyhällä seoksella jolloin nopeus silläläilla laskisi , tulisiko tästä säästöä puista,, vai onko tämä niitä veteraanien vanhoja väitämiä jotka ei kuole voisiko tätä jotenkin testata, jos tämä autaisi , niin seoksen käsisäätö sopisi tähän paikkaan Noissa vanhoissa oppaissa oli runsaalla ilmalla ajosta ainakin sellainen väitämä,että mootori ja suodattimet likaantuu vähemmän kun kaasua haluttaisiin vähemmän,,

[Touko]

En ole diesel-moottoreiden asiantuntija, mutta tietääkseni ne toimii juurikin näin? Eli osakuormalla moottori käy laihalla, mikä parantaa hyötysuhdetta. Moottorin pumppaushäviöt myös pienenevät kun imusarjan ilmavirtaa ei kuristeta. Bensakoneissa seoksen täytyy olla lähellä stoikiometristä seosta, jotta polttoaine palaa kunnolla. Puukaasu taaskin palaa hyvin laajalla seosalueella, jolloin moottorin tehoa voidaan hyvinkin säätää seosta muuttamalla.